Suurella pihalla on monta kohtaa jota on vuosien myötä kohennettu. Pihalle ei ole tehty mitään suunnitelmaa, vaan puutarhaa on rakennettu sen mukaan kun ideoita on syntynyt. Tehdään silloin kun on aikaa ja kun innostus iskee.
Tuossa taloa vastapäätä on metsikkö. Tontin ja metsän rajalla on pienen pieni rinne jolle ei ole tehty mitään. Se on häirinnyt aina ajoittain minun esteetikon silmää ja varmaan monen vieraankin. Rinne koki tänä kesänä suuren muutoksen.
Tästä kaikki alkoi. Siskoni sai minut innostumaan ja niin me aloimme raivata sananjalkakasvustoa pois.
Kun lapion iski maahan kolahti se aina kiveen. Periksi ei annettu. Äkkiä oli alueesta raivattu jo puolet ja istutuskuoppia ilmeistyi kuin tyhjästä.
On aina hyvä muistaa nestetankkaus. Siihen tarkoitukseen sopi mainiosti Raskalainen poreileva juoma.
Tauon paikka. Kohta voi istuttaa ensimmäiset kasvit.
Sain jo alkukesällä pensaita jotka odottivat pitkään oikeaa paikkaa ja istuttamista. Hyvin pensaat selvisivät Ikean kasseissa melkein koko kesän.
Haravia, lapio, Ikean kassit ja raikas vesi. Niitä istuttaja tarvitsee.
Pensaat on istutettu, hurraa!
Pörrö oli vähän ihmeissään mihin hänen varjopaikka hävisi. Tässä on vain pelkkää multaa!
Välillä oli työssä muutaman päivän tauko ja sitten taas jatkettiin. Putsattiin kasvualustaa ja kaivettiin kiviä. Istutettiin kolme erilaista hortensiaa. Kuutamohortensia siirrettiin toisesta penkistä, vähän se pelästyi siirosta mutta pian jo virkosi. Kaksi muuta on jalohortensijoita. Niiden toivon hyvin talvehtivan.
Metsäportti alkaa jo hahmottua.
Työ alkaa kohta olla valmis.
Nyt se on viimeistelyä vaille valmis.Portti metsään tehtiin kuusen rangoista ja kaaret kuusen oksista. Porttin viereen istutettiin villiviini, joka siirrettiin toisesta paikasta sekä toiseksi köynnökseksi jalokärhö. Kaikkien kasvien kukat ovat vaaleanpunaisia tai valkoisia väriltään. Vaaleat värit luo hyvän kotrastin metsän kasvillisuuden kanssa.
Iltojen hämärtyessä metsäporttia valaisee kynttilälyhty.
