torstai 18. heinäkuuta 2013

MAJAKKA

Kesällä pitää päästä merelle. Tällä kertaa oli kohteena Bengtskärin majakka joka sijaitsee 59° 43,4' N 22° 30,1' E  ja on Suomen eteläisin matkakohde.






Matkalla pysähdyttiin kaffeelle mukavaan tupaan. Tällaiset kestikievarin tyypiset kahvipaikat tienvarsilla houkuttelee aina pysähtymään.



Merelle lähdettiin Kasnäsin venesatamasta pienellä, mutta tietysti merikelpoisella aluksella. Tuulta oli sopivasti mutta ei liikaa ja aurinko paistoi.







Matkalla majakalle pysähdyttiin Rosalaan,jossa nautittiin taivaallisen hyvää kalakeittoa ja saaristolaisleipää ja palan painikkeeksi paikallista olutta.
Matka jatkuu kohti Bengtskärtä.







Kun majakka alkoi näkyä horiontissa alkoi ymmärtää, että mantereelle on jonkin verran matkaa. Se nousi komeana merestä. Tässä vaiheessa , jos ei aikaisemmin, varmistui että kannatti lähteä katsomaan Pohjoismaiden korkeinta majakkaa, 52 m merenpinnasta.
 Bengtskärin majakka rakennettiin koska saaren edustalla oli aikoinaan monta laivaa joutunut haaksirikkoon.
Majakka on rakennettu graniitista,joka on lohkottu saarelta. Sisätilat ovat tiiltä. Rakennus on melkoinen taidonnäyte kivimiehiltä.







Saaren kalliot on meri hionnut sileiksi.

Majakkasaarella on aikoinaan asunnut useampi perhe ja lapsia on ollut 21. Lapsille oli järjestetty koulu jossa toimi opettajana Rosalan kylästä kotoisin oleva nuori naisopettaja.
Voi vain kuvitella millaista elämä saarella oli ympäri vuoden. Siihen meistä nykyihmisistä monestakaan tuskin olisi.



Majakan ikkunoista on huikeat näköalat merelle.






Pois on aina lähdettävä, mutta onneksi aina voi palata. Kuljetusaluksemme on tulossa meitä noutamaan. Tuuli oli yltynyt ja aallot keinutti venettä ja myös kasteli meitä matkalaisia.





Suosittelen vierailua majakalle.



sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

HEINÄKUUSSA SATEEN JÄLKEEN

Muutaman helteisen päivän jälkeen sade raikasti puutarhaa. Hieman yllätti ukkonen. Sateen jälkeen kasvit ovat kuin suihkussa käynneet, ovat niin raikkaita, vesitimantteja täynnä.






















lauantai 6. heinäkuuta 2013

KESÄVIERAITA

Mukavaa oli lähteä kesäreissulle serkkua tapaamaan. Paljon on ollut ihmeellistä tutkittavaa, ihan erilaisia hajuja kuin meillä kotona, ikkunoistakin näkee kaikenlaisia kukkia ja lintuja. On ollut tosi mukavaa, olen löytänyt talosta jo oman paikan jossa voin ottaa päiväunia. Kesän jatkoa teillekin.

Minua kutsutaan Kipusiskoksi. Mistähän nimi lie peräisin?



Vähän työnsin noita tavaroita pois tieltä, niin tässä on tosi hyvä köllötellä.


maanantai 1. heinäkuuta 2013

ODOTUSTA ...

Olin eilen vierailulla ystäväni luona, hänellä olikin mukavaa kerrottavaa. Hänen koiransa, Latika nimeltään, on kantavana. Pentuja siis odotettavissa.
Latika on niin kaunis.